Sirpa Kurppa (@sirpakurppa) 's Twitter Profile
Sirpa Kurppa

@sirpakurppa

My challenge is to build up understanding on sustainability and resilience between stakeholders, through food chain and rural services and up to consumers.

ID: 71998638

linkhttp://phollo.me/sirpakurppa calendar_today06-09-2009 08:44:17

4,4K Tweet

773 Followers

1,1K Following

Teppo Raininko 🇫🇮🌻 (@raininko) 's Twitter Profile Photo

Eilen oli kaura vielä rivit suorina ja päät pystyssä kuin Kadettikoulun päättäjäisissä. Sitten vähän tuuli ja satoi ja nyt 45 hehtaaria hakee tukea maasta. Onneksi voisi olla huonomminkin. Jossain Taka-Töölössä oli Hesarin mukaan tullut villiviini alas seinältä.🥶

Eilen oli kaura vielä rivit suorina ja päät pystyssä kuin Kadettikoulun päättäjäisissä.
Sitten vähän tuuli ja satoi ja nyt 45 hehtaaria hakee tukea maasta.

Onneksi voisi olla huonomminkin. Jossain Taka-Töölössä oli Hesarin mukaan tullut villiviini alas seinältä.🥶
justfood_stn (@justfood_stn) 's Twitter Profile Photo

Suomalaisten ruokavaliossa eniten maailmanlaajuista lajikatoa aiheuttaa broilerinliha. @VenlaKytta Merja Saarinen Terho Hyvönen ovat kehittäneet ja vertailleet elinkaariarvioinnin eri menetelmiä ruokavalioiden luontokatovaikutusten arvioimiseksi.

Kaisa Karttunen (@kaisakarttunen) 's Twitter Profile Photo

Tiesitkö, että tänään vietetään Maailman Ruokapäivää. Tämän vuoden erityisteemana on vesi. Veden merkitys korostuu ilmastonmuutoksen edetessä. Sitä on usein liian vähän tai sitten liikaa. Muutoksiin veden kiertokulussa pitää varautua. fao.org/world-food-day…

Faculty of Agriculture and Forestry (@agriforhelsinki) 's Twitter Profile Photo

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tuore ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen: – Maailman ja Suomen ruokajärjestelmiä on tarkasteltava kriittisesti. 👉 helsinki.fi/fi/maatalous-m… #mmtdk #ruokaturva #huoltovarmuus University of Helsinki

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tuore ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori <a href="/KaisaKarttunen/">Kaisa Karttunen</a>:
– Maailman ja Suomen ruokajärjestelmiä on tarkasteltava kriittisesti.

👉 helsinki.fi/fi/maatalous-m…

#mmtdk  #ruokaturva #huoltovarmuus <a href="/helsinkiuni/">University of Helsinki</a>
Sitra (@sitrafund) 's Twitter Profile Photo

Kestävässä ruokajärjestelmässä otetaan huomioon maatalouden alueelliset vahvuudet. Tuotanto myös kannattaa taloudellisesti ja vahvistaa luontoa. Mutta miten Suomeen rakennetaan kestävä #ruokajärjestelmä? Lue uunituoreet ehdotukset Sitran työpaperista! 👇 sitra.fi/julkaisut/mite…

Kestävässä ruokajärjestelmässä otetaan huomioon maatalouden alueelliset vahvuudet. Tuotanto myös kannattaa taloudellisesti ja vahvistaa luontoa.

Mutta miten Suomeen rakennetaan kestävä #ruokajärjestelmä? Lue uunituoreet ehdotukset Sitran työpaperista! 👇

sitra.fi/julkaisut/mite…
Antti J Saari (@anttijsaari1) 's Twitter Profile Photo

"Ei tullut olutta, mutta tulipahan maitoa." Vaikeasta kasvukaudesta johtuen iso osa Ruotsin viljasadosta ei laadun puolesta kelpaa panimoille tai leipomoille. Onneksi on kotieläimiä,jotka pystyvät hyödyntämään heikkolaatuistakin viljaa. kungalvsposten.se/asikt/det-som-…

Jari Taponen (@jaritaponen) 's Twitter Profile Photo

Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille! Suhteessa väkilukuun meillä kuolee läheisväkivallan uhreina vuosittain yhtä paljon ihmisiä kuin Ruotsissa jengiampumisissa! Tänään on kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. ykliitto.fi/tapahtumat/yk-…

nordicteija (@nordicteija) 's Twitter Profile Photo

Mulla siis tuli ihan kyyneleet tästä, kun ajattelen kuinka hienoja nuoria meillä onkaan. Mahtava kunnioitus ja asenne. ❤️ Kertoo myös hyvää yhteiskunnasta.

SOMPA (@stnsompa) 's Twitter Profile Photo

Ojitettujen suometsien kestävä käyttö: - Elävät puut säätelevät suometsien pohjaveden korkeutta - Jatkuva kasvatus voi vakauttaa pohjaveden tasoa ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä - Vältä turhaa ojien avaamista - Ojia verhoava sammalpeite suodattaa ojan metaanipäästöjä

Ojitettujen suometsien kestävä käyttö:
- Elävät puut säätelevät suometsien pohjaveden korkeutta
- Jatkuva kasvatus voi vakauttaa pohjaveden tasoa ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä
- Vältä turhaa ojien avaamista
- Ojia verhoava sammalpeite suodattaa ojan metaanipäästöjä
Satu Hassi 💙💛 (@satuhassi) 's Twitter Profile Photo

Jos ymmärtää, että olemassaolomme on elonkehän varassa, ymmärtää myös että #luontokato uhkaa turvallisuutta. hs.fi/kotimaa/art-20…

Ilkka Leinonen (@ilkkajleinonen) 's Twitter Profile Photo

Miten metsän ikä vaikuttaa hiilinielujen kehitykseen? Esimerkiksi tässä ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että nielu (=NEP) on keskimäärin suurimmillaan n. 75 vuoden iässä ja laskee noin puoleen tästä maksimitasosta 200 vuoden ikään mennessä. 1/3 onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.11…

Miten metsän ikä vaikuttaa hiilinielujen kehitykseen? Esimerkiksi tässä ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että nielu (=NEP) on keskimäärin suurimmillaan n. 75 vuoden iässä ja laskee noin puoleen tästä maksimitasosta 200 vuoden ikään mennessä.
1/3
onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.11…
Jarkko Lehtopelto (@lehtopelto) 's Twitter Profile Photo

"Suomessa fosforilannoitustarpeesta 90 prosenttia voitaisiin kattaa kierrätyksellä." Tähän satsaaminen pitäisi olla suomalaisen ruoantuotannon ykkösjuttuja. Lannoitteiden raaka-aineiden tuonti Venäjältä pitää saada loppumaan. maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/9652…

Ilkka Leinonen (@ilkkajleinonen) 's Twitter Profile Photo

Ilmastopolitiikka joka perustuu päästöjen kompensointiin ja virheellisiin oletuksiin maankäytön nielujen pysyvyydestä on tuomittu epäonnistumaan. Ainoa mahdollisuus pysäyttää ilmastonmuutos on fossiilisen energian alasajo. Sitä ei voi nieluilla kompensoida yle.fi/a/74-20078961

Saara Kankaanrinta (@skankaanrinta) 's Twitter Profile Photo

🏆 🥳🤩 julkaisulle (Qvidjan pellot ja partikkelit): Outstanding Paper: Dada, Okuljar, Shen, Olin, Wu, Heimsch, Herlin, Kankaanrinta, Lampimäki, Kalliokoski, Baalbaki, Lohila, Petäjä, Maso, Duplissy, Kerminen and Kulmala, Environ. Sci.: Atmos., 2023, 3, doi.org/10.1039/D3EA00…