Omituinen Helsingin Sanomat -kirjoitus. Oppikirjan tekstissä ei ole mitään "kovia väitteitä", vaan siinä kerrataan perusasioita medialukutaitoon liittyen. Enemmän huolestuisin siitä, jos HS:ssä ajatellaan, että tämä problematiikka ei koske heitä. hs.fi/suomi/art-2000…

Tässä Mauri Kotamäki -kirjoituksessa hyviä pointteja: 1. Jokaisen hallituksen päätöksen ei tarvitse olla julkistaloutta sopeuttava, vaan kyse on kokonaisuudesta. 2. Valtion tehtävä ei ole maksimoida verotuloja; 100% itserahoitusaste ei ole veroalen edellytys. verkkouutiset.fi/a/tasta-syysta…

Aikoinaan pohdin, katosiko tähän shakin kiinnostavuus. Kävi päinvastoin. Tietokoneet toi pistekirjanpidon. Jääkiekossa maalit kertoo, kuka johtaa; shakissa tietokone kertoo ”pistetilanteen”. Pelien seuraamisesta tuli amatööreillekin kiinnostavaa. Nykyisin toki selostuksella.

Kun Suomessa poliitikko kertoo tekevänsä tieteseen perustuvaa talouspolitiikkaa niin mitä se käytännössä tarkoittaa maassa jossa ei juurikaan tehdä taloustutkimusta joka koskisi spesiifisti Suomea? Yleistetään jenkkitutkimuksia Suomeen?Nojataan puhtaasti teoriaan vai mutuillaan?

Työuutisia: lähes 9 ulkomaan vuoden jälkeen aika palata Suomeen. Tutkimustyöni siirtyy 1.8. alkaen Suomen Pankin tutkimusyksikköön. Tutkimusaiheina edelleen asunto-, työ- ja luottomarkkinat, tuottavuus sekä muut makroaiheet; ehkä jatkossa myös enemmälti Suomi-mikroaineistoilla.

Heikki Pursiainen Teoriassa kynnet ovat varmaan ihan kiinnostava aihe mutta mikä on tämän lähes miljoonaan vaihtoehtoiskustannus? Julkisia varoja käyttäessä ei voida olla ottamatta kantaa mikä on tutkimisen arvoista.

Mika Maliranta Luin Mikan tekstin. Käsittääkseni (ihme)lääke on tämä: ”Korkeakoulutukseen kannattaa panostaa, jotta yritykset onnistuvat palkkamaan t&k-hankkeisiin ja niiden tuotoksien kaupallistamiseen kyvykkäitä työntekijöitä ja jotta ne saavat t&k-panostuksistaan täyden hyödyn irti.”

Ilmeisesti taas se aika vuodesta, kun keskustellaan Suomen Akatemia | Research Council of Finland'n rahanjaosta. Hyvä muistaa, että monet nämä kysymykset juontavat juurensa Opetus- ja kulttuuriministeriö'n yliopistojen rahoitusmalliin. SA:n rahanjaossa on varmasti parannettavaa, mutta se on vain pieni osa kokonaisuutta.

En hahmota tämän semanttisen kiistelyn pointtia. On tilastollinen tosiasia, että jos maahanmuutto on esim. 45K/v, se tekee esim. 40v:ssa 1,8milj., mikä ainakin joillain alueilla johtanee enemmistöön lieveilmiöineen. Johtopäätökset erikseen, mutta Perussuomalaiset argumentti kait selvä?

Onkohan tiede koskaan ollut Suomessa "tiedettä varten". Yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu lähinnä niiden koulutustehtävään. Tällöin on luontevaa kysyä, mihin julkisrahoitteisia koulutus- ja opetuspanostuksia ohjataan. hs.fi/mielipide/art-…

Kun viime päivinä ollut HS:ssa useita kirjoituksia tieteen vapaudesta ja rahan käytöstä, ehkäpä tämä ketju 2v takaa taas ajankohtainen.

Valtio tukee YEL-järjestelmää vuosittain n. 500 miljoonalla eurolla. Saataisiinkohan ao. ehdotukselle enemmän kannatusta, jos se rahoitetaan siirtämällä ko. tuki ao. rahastoon, eikä se vaatisi muuta verorahoitusta.

Muutama kommentti tämän aamun vieraskynään. 1/ hs.fi/paakirjoitukse…

Tästä olisi kiinnostavaa saada lisätietoa. Aikaisemmin lainoja on tiettävästi myönnetty ilman kokonaiskäsitystä esim. yrittäjien luotoista. Jos luottokriteerit pidetään vakioina, positiivisen luottorekisterin lisäinformaatio voi uskottavasti huomattavasti vähentää lainanantoa.

Tässä on kyllä jotain pielessä. Onko ulkomaankauppa jotenkin erityisen vaikeaa suomalaisille tai Suomesta? Lähes 10 ulkomailla vietetyn vuoden kokemuksella voin yhtyä tähän, että Fazer tuotteet on aivan ylivertaisia verrattuna siihen, mitä maailmalta löytyy ja saa.

Joskus yrityksen tuottavuus lähtee muita parempaan kasvuun. nber.org/papers/w34072