Vladimir Putin kutsui Venäjän intellektuellit Kremliin ja käski heidän ahtautua pihalle pysäköityyn T-34-panssarivaunuun ja ryhtyä ajattelemaan. Yksi intellektuelleista rohkaistui kysymään, että miksi. Putin vastasi: ”Kyllä meillä Moskovassakin pitää olla yksi think tank.”

Tähän vuodenaikaan pitää aina olla varuillaan. Kun toimituksessa huudellaan vapaaehtoisia raportoimaan Linnan juhlista, hakeudun oitis frakkisuojaan.

Entäpä jos kirjoittaisin romaanin, jossa likinäköinen mies menee laserleikkaukseen ja kohtaa sen jälkeen naisen, johon rakastuu kiihkeän traagisesti. Kirjalle on jo nimikin mietittynä: Jäähyväiset laseille.

Olen päättänyt ryhtyä hip hop -artistiksi, ja aion ammentaa biisieni lyriikat lähinnä 1200-luvun teologiasta. Taiteilijanimikin on jo mietittynä: Skolastinen.

Ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Heikki Aittokoski'kosken ensimmäinen fiktiivinen teos sisältää omaelämänkerrallista sisältöä, mutta on myös täynnä lämminhenkistä verbaaliakrobatiaa, jota kirjan hahmoista Virhe-Janne upeimmillaan edustaa. #lukusuositus Gummerus Kustannus 1/7

Lapsuudessani eräs kaveri houkutteli minut katsomaan Tappajahaita, jota hän mainosti ”luontodokumenttina”. Nyt vuosien jälkeen kutsuin hänet sushi-aterialle ja mainitsin, että raaka-aineena on ehkä käytetty myrkyllistä japanilaiseväkästä eli fugua. Maksoin vanhoja kalapelkoja!

Semmoista rupesin pohtimaan, että jos Lauri Ylönen olisikin sattunut syntymään Alankomaiden suurimmassa satamakaupungissa, niin bändin nimeksi olisi voinut tulla The Rasmus Rotterdamilainen.

Suomalaisilla 1900-luvun alun kirjailijoilla oli futismatsi. Punaisen viivan kirjoittaja kompastui pallonriistotilanteessa omiin jalkoihinsa, mutta sai hankittua vaparin. Vastapuolen pelaaja Eino Leino kimpaantui ja huusi: "Filmari Kianto!"

Heikki Aittokoski Näin ennen joulua haluaisin päästä tästä materia-ahdistuksesta. Haluaisin irtautua ruumiista. Näin jättäisin taakseni maallisen temumajani.

Formulakuski nousi palkintokorokkeelle ja suihkutti kuohujuomaa joka puolelle. Valtteri sottas.

Tiedäkste mitä astronautti Neil Armstrong lausui jouluna 1969, kun hän heräsi raskaan juhla-aterian jälkeiseltä pitkältä ruokalevolta? ”Potka on laskeutunut.”

Toisinaan esiinnyn korkea-arvoisena diplomaattina. Joskus sanon olevani monimiljonääri ja viettäväni enimmän aikani huvijahdilla Karibialla. Käyntikortissani taas lukee ”Vuorineuvos”. – Pakko myöntää, olen melkoinen statussetä.

Olen järkyttynyt. Jos tämä uutinen pitää paikkansa, niin meillä Espoossa on joku tehnyt oikeita töitä. hs.fi/pkseutu/art-20…

Entäpä jos tuottaisin moniosaisen tv-dokkarin, jossa käytäisiin läpi työntekijäin eläkelain merkittäviä virstanpylväitä. Sarjalle olisi jo nimikin mietittynä: TEL-etapit.

Nytpä sain aivan nerokkaan pisnesidean!Alan painattaa etenkin joulumyyntiä varten sellaista vitsikirjaa, jossa on pelkästään ekologisesti kestäviä sutkauksia. Opukselle on jo nimikin mietittynä: ”Vihreitä huulia.”

Naapurin tytär löysin sulhasen Ameriikasta. Rikkaan perheen vesa: omistavat Coloradossa valtavan ranchin, jonka alueella korkeuserot ovat huomattavia. Sulho on niin nuori, ettei muista Obamaa edeltäneitä presidenttejä. Naapuri kertoi, että tytär on jonnensa kukkuloilla.