Virtahevot perustivat korkeakoulun, jonka painopisteenä oli aivotutkimus. Opiskelijaelämä oli vireää, ja yliopistokortteleita kutsuttiin leikkisästi nimellä hippokampus.

Nuorempana pelasin futista. Olin puolustaja. Usein kävi niin, että vastustaja teki maaleja, mutta minä en ollut boksiskaan!

Nyt keksin nerokkaan pisnesidean! Ryhdyn ravintola-alalle. Perustan Etelä-Helsinkiin ison biletyspaikan, joka on suunnattu post-milleniaaliselle älymystölle. Sen nimeksi voisi tulla Aivohuone. Siihen lähettyville sitten rantakahvila, joka soveltuu rentoon oleiluun, Café Mursula.

Olin Grönlannin pääkaupungissa ja olisin halunnut valvoa myöhään. Nuukahdin.

Minne ikinä hän menikin, vanha luokkatoverini Kränä-Emilsson riitautui omaperäisellä tavallaan aivan kaikkien kanssa niin, ettei paluuta ollut. Hän oli sellainen oman tien sulkija.

Seiskaluokan kotitalouden tunnilla valmistin keittoruokaa parityönä erään tytön kanssa, johon olin ihastunut. Hän oli liemitiettyni.

Hehe. Nytpä keksin. Perustan Ufo-puolueen. Sanon äänestäjille, että olen tullut ulkoavaruudesta pelastamaan Suomen. Tienvarsiplakaattien mainoslausekin on mietittynä: ”Vaalien kahdeksas matkustaja.”

Hehe. Nytpä keksin. Menen kansalaisopistoon latinan alkeiskurssille. Sitten kun ope kysyy, että osaako kukaan entuudestaan yhtään latinaa, nostan käden pystyyn ja sutkautan hauskasti: ”Ihminen on ihmiselle kolme ankanpoikaa: Homo homini Tupus, Hupus et Lupus!”

Nytpä keksin mahtavan tosi-tv-formaatin! Joukko keskeislyyrikoita viedään autiolle saarelle, ja aina jakson lopuksi he lukevat ääneen Helkavirsiä. Sitten juontaja sanoo jylhällä äänellä, että ”Leino on puhunut”.

Ruotsissa hiihdon maailmancupissa nähtiin viime yönä omituinen ilmestys, kun tuntematon henkilö tallaili pyjamassa pitkin katuja kädet eteenpäin ojennettuina. Hän oli Falunissa kävelijä.

Tästä oli kehkeytymässä mitä mukavin lopputalven päivä. Sitten kuulin, kuinka joku sanoi radiossa, että ”diiba daaba”.

Semmoista olen pohtinut, että jos olis pakko nimetä joku, niin kukakohan olis Euroopan unionin pusta lammas.

Ja tapahtui päivämäärällä 15.3., että Julius Caesar lähti kavereiden kanssa mato-ongelle. Narrattuaan ensimmäisen hauenvonkaleensa hän ei malttanut olla sutkauttamatta, että 'tsiikaa Brutus, maaliskuun kidus!'

Kuningas Hammurabi kerskaili jatkuvasti saavutuksillaan, ja lopulta hovissa tympäännyttiin mahtailuun ja alettiin supista, että ”luuleeks se että tää on joku Lesopotamia”.

Nyt mä keksin jämerän pisnesidean! Perustan ultrakapitalistisen luotijunayhtiön, joka huolii matkustajiksi vain miljardöörejä. Veturinkuljettajat ja matkustamon palvelusväki tekevät riistopalkkaisia töitä nollatuntisopimuksella. Junabrändille on nimikin jo mietittynä: Nallegro.

Leonardo da Vinci oli 1500-luvun alussa päiväkävelyllä Firenzessä, kun hän riemukseen havaitsi eräällä terassilla tyttövauvan, jolle syötettiin hedelmäsosetta purkista. ”Bona-Liisa!”

Nyt mua rupes harmittaan, ku en ole Burger Kingin toimitusjohtaja. Johtoryhmän strategiapäivillä voisin hersyttää mojovat naurunremakat sutkauttamalla hauskasti, että 'muistetaan nyt hei kaikki sitten, että mikä on pohjimmiltaan tään meidän firman modus whopperandi'.

Minulta alkoi legot tippua parikymmentä vuotta sitten, niihin aikoihin, kun Ylen tunnettu uutisankkuri jäi eläkkeelle. Sanon tämän nyt ihan ilman Arvia ja hampaita.