Helsingin Sanomat Annikka Mutanen pienten lasten digilaitteiden käytöstä on paljon lupaavaa näyttöä (viitteitä kommenteissa). Ei ole tarkoitus, että kynä ja paperi korvataan digilaitteilla. Mutta digi mahdollistaa ”perinteisten” tapojen RINNALLA uusia tapoja oppia. /🧵 hs.fi/paakirjoitukse…

Sekä toimittaja että Saarinen hypettävät helpills muotisyillä mitkä uppoavat kansaan. Onko Saarinen edes lukenut opsia. Missään ei vaadita ylenmäärin itseohjautuvuutta, alle 2% koulurakennuksia on "avoimia" tiloja, kouluissa ei käytetä koukuttavia ... 1/2 hs.fi/kotimaa/art-20…

Kysyminen Saariselta on hyvin perusteltua Helsingin Sanomat klikkien kannalta, mutta ei muuten. Nämä jutut on jo kuultu. Google Scolarin perusteella Saarinen on huikean tuottelias tutkija, mutta ei ole väitöskirjansa jälkeen tutkinut koulua tai kasvatustieteen kysymyksiä ylipäätään.

Leena Pöntynen Meinaa kyllä tosiaan ihmetyttää, etteikö muita oppimisen, kasvatuksen ja digitalisaation tutkijoita saada tai kysytä haastateltaviksi. Haaste meille tutkijoille tehdä oma työ paremmin näkyväksi ja osallistua keskusteluun itse. 秋雨 linja koulutuksen uutisoinnissa ihmetyttää.

Vakituinen opettaja saa palkkaa läpi kesän, määräaikainen opettaja saa kesätyöttömyyden. Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli eilen aloitetta, joka ehdotti koko vuoden palkan maksamista koko vuoden työstä. Vastaus: tämän korjaaminen on teidän tehtävänne, OAJ.

En voisi kompata Reijo Kupiainen enempää: digiä on tarkasteltava laitteita laajempana oppimisen kontekstina. Ymmärtämällä tämä voidaan kehittää pedagogiikkaa, joka tukee monilukutaitoa, tiedon tuottamista ja toimijuutta digitaalisissa konteksteissa.

Suomalaisissa medioissa esitetään vuodesta toiseen virheellisiä käsityksiä itseohjautuvasta oppimisesta. Toimittajat ja asiantuntijat toistavat näkemyksiä, jotka ovat joko kokonaan virheellisiä tai vähintäänkin yksipuolisia. koulujasivistys.wordpress.com/2023/12/16/kes…

On virheellinen väite, että OPS-työtä olisi tehty ilman tutkimuspohjaa tai ilman opettajia. Tutkijoiden ohella työssä oli mukana todella laaja opettajaedustus. OPSia voi monesta kritisoida, muttei osallistamisen puutteesta prosessissa. OAJ hs.fi/kotimaa/art-20…

Miten PISA-lasku haastaa koulun ja yhteiskunnan? Lue @AnitaOKM, @alekalenius, Venla Bernelius kolumni. #PISA2022 okm.fi/-/pisa-lasku-h…

Looking for a job? Spot open in our super inetesting "Cultural Literacies’ Value in Europe” project! ⭐️

Osuva kirjoitus Ronja Salmi. Mietin myös: keskitymmekö koulukeskustelussa liikaa siihen, mitä tietoa aikuiset haluavat lapsille siirtää, unohtaen sen miten lapsen luontainen kiinnostus oppimiseen herää? Vaikkapa sitten sitä matikkaa tai lukemista kohtaan. yle.fi/a/74-20065617

I, along with my co-authors Kristiina Kumpulainen and Anu Kajamaa have written an article on the boundary crossing of knowledge and the emergence of relational expertise in a school makerspace. Happy to share that it is now published! mdpi.com/2227-7102/14/2…

1000 tohtoria lisää, 255 miljoonan panostuksella: ~90% luonnontieteille, 0% luoville aloille. Ymmärrän, että tällä haetaan talouskasvua ja varmaan sitä saadaankin. Kun haetaan kasvua niin eikö kannattaisi katsoa myös missä on kasvunvaraa? 1/9 okm.fi/-/yliopistoill…

Lukusuositus, erinomainen kirjoitus 👏 "Teknologia myös muuttaa opetuksen sisältöjä. Se vaikuttaa – hyvässä ja pahassa – siihen, mihin aika koulussa käytetään." hs.fi/mielipide/art-…