Europarlamentaarikko Elsi Katainen puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertueella Joensuussa: kaikkia EU:n jäsenmaita ei voi tunkea samaan muottiin, jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat metsäasioissa on otettava huomioon. Metsien kasvusta ja puun saatavuudesta on

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuusseminaarissa MEP Elsi Katainen muistuttaa jäsenvaltioiden erityispiirteiden huomioon ottamisesta. On tärkeä pystyä yhdistämään puun saatavuus ja monimuotoisuuden edistäminen. EU-aloitteissa tarvitaan selkeitä vaikutusten arviointeja.

Tutkimuspäällikkö, johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus monimuotoisuuskiertueella Joensuussa: 1970-luvulta lähtien metsien vuotuinen kasvu on tähän asti ollut jatkuvasti poistumaa (hakkuut, luontainen poistuma) suurempi. 2014 – 2023 kokonaispoistuma oli keskimäärin 83 %

Tutkija Lauri Korhonen University of Eastern Finland: alueellisesti kattava tieto metsien monimuotoisuudesta tarjoaisi monia hyötyjä: 1. Mahdollisuus todentaa monimuotoisuutta kuvaavia indikaattoreita kannustaisi metsänomistajia ja metsäammattilaisia huomioimaan monimuotoisuuden metsänhoidossa ja

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertueen päätöstilaisuudessa Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus kertoi valtakunnan metsien inventoinnin merkityksestä metsätiedon keruussa. Yli 100 vuotta ajassa elävää maastotietoa suomalaisista metsistä. Metsäteollisuus Sahateollisuus ry

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertueen päätösseminaarissa yliopistotutkija Lauri Korhonen kertoi kaukokartoituksen roolista monimuotoisuuden mittaamisessa. Paljon mahdollisuuksia, mutta osaan tarvitaan jatkossakin maastoinventointia. Metsäteollisuus Sahateollisuus ry

Metsäkoneiden prosessitieto tarjoaa nykyään perustan metsäluonnon monimuotoisuuden todentamiseen puunkorjuuoperaatioissa. Jatkossa metsäkoneisiin integroidut sensorijärjestelmät mahdollistavat tarkemman ja monipuolisemman metsäluonnon monimuotoisuuden mittaamisen puunkorjuussa.

Jalostuskelpoista ainespuuta palaa Luonnonvarakeskus arvion mukaan 2-3 Mm3 vuodessa. Se on keskikokoisen sellutehtaan vuosikäytön verran. Samaan aikaan on 620 000 ha taimikonhoitorästejä ja 800 000 ha ensiharvennusrästejä. Pitäisikö tehdä jotakin? Maaseudun Tulevaisuus

Mielenkiintoinen kirjoitus vieraslajien aiheuttamista ongelmista. Metsämänty on Suomessa yleisin puulaji, kun taas Pohjois-Amerikassa se on erityisen haitallinen vieraslaji. maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d994e0da…

Mielimarjani mustikka kukkii taas. Tässä vaiheessa voi iloita siitä, että valtakunnallisen kasvillisuusinventoinnin #Operaatiomustikka mukaan mustikan peitteisyys on kasvanut verrattuna 1990-luvun inventointeihin. Yhtenä syynä muutokset maanpinnan käsittelyssä osana metsätaloutta

Tärkeä blogi ennallistamisesta Antti Asikainen Metsäbiotalouden tiedepaneeli Maali liikkuva, ja päätöksissä huomioitava ilmaston lämpeneminen/sitä seuraavat muutokset. Oleellista myös, miten ennallistetaan ja mitä taloudellista toimintaa ennallistetuilla alueilla voi tehdä. metsatiedepaneeli.fi/blogit/ennakoi…

Olemme mielenkiintoisten kysymysten äärellä, kun pohditaan pyrkimystä korvata fossiilisia päästöjä metsien nieluilla. Mihin ilmastopolitiikkamme perustuu? Vaikka esimerkki on USA:sta, on se kysyttävä myös EU:ssa ja Suomessa. politico.com/newsletters/ca…

Säästöpuut ja palokohteet ovat puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartan ydinteemoja. Kulokauniainen pitää niitä myös tärkeinä. Metsä Group Metsäteollisuus

#Juurikääpä on viheliäinen vaiva. Olin aikoinaan ostajana Haminassa ja Mäntyharjulla, joissa kuusen ja männyn juurikääpä olivat tuttu näky. Ilman #kantokäsittely'ä en kaada metsissäni (tai edes pihassani) itiöaikaan havupuita. Pidetään juurikääpä kurissa! maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a128be37…

. Yle Uutiset pui metsäalan neg. toimia tutkijoita kohtaan useiden vuosien takaa. Toimet yleistettiin koskemaan koko metsäalaa nykyhetkessä. Metsäteollisuus tekee yhteistyötä eri tutkijoiden kanssa ja käy avointa keskustelua vaientamatta ketään. Ohessa aiempi kolumnini Maaseudun Tulevaisuus

Kyseinen lounaaseen suuntautuva rinne oli muinoin kangasvuokkoja kasvava #paahdeelinympäristö. Aloitimme kesällä kohteen ennallistamisen poistamalla varjostusta aiheuttaneet kuuset. Toiveissa olisi saada paahteisuuden myötä #kangasvuokko palaamaan kohteelle. Katsotaan miten käy!

”Taivas siintyi harmaiden oksien läpi - nuorten kuusten latvat olivat kuolleet” Miltä tuntuu, kun hyönteistuho osuu omaan metsään? Mitä on hyvä muistaa ja miten tuhoja voidaan ehkäistä? Lue aiheesta lisää omakohtaista kokemusta koskevasta blogistani! metsateollisuus.fi/uutishuone/hyo…

Aloitin tänään työt Sahateollisuus ry:ssä. Paljon uutta ja mielenkiintoista luvassa! Päivittyneet yhteystietoni löytyvät linkin takaa: sahateollisuus.com/2024/11/08/sah…

Kuolinpesien hallussa on yli miljoona hehtaaria metsää ja esimerkiksi puukaupat tai metsänhoitopäätökset saattavat jäädä tekemättä, kun omistajia ei tavoiteta. Hallitusohjelmassa jo tunnistettu ongelma, nyt hakemaan aktiivisesti ratkaisuja. yle.fi/a/74-20131706?…

Kynäilin Ilkka-Pohjalaiseen, miten kuntien kannattaa lisätä puurakentaminen strategiaansa ja miten se kasvattaisi alueiden arvoa ja viihtyisyyttä taklaten samalla rakennusteollisuuden mittavia päästöjä ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/pohj…