Kansainvälistä avaruusasemaa voi etsiä nyt iltataivaalta. Se erottuu tähtikirkkaalla taivaalla vaeltavana valona erinomaisesti paljain silminkin. Horisontin ylitys kestää vain muutamia minuutteja. ursa.fi/blogi/zeniitti…

Avaruusvuosi 2025 on käynnistynyt tärkeillä rakettilaukaisuilla ja kuulaskeutujien lähdöllä, Jari Makinen kirjoittaa. 2025 tuo myös ensimmäisen kaupallisen avaruusaseman, lisää kuulentoja, uusia raketteja sekä kenties suuria muutoksia Nasan toimintaan. ursa.fi/blogi/terveisi…

"Jos pimeä energia ei ole tyhjön energiaa, sen tiheys muuttuu hitaasti ajan myötä, mikä voisi tarjota mahdollisuuden ongelman ratkaisemiseen", Syksy Räsänen kirjoittaa. Mitä pimeästä energiasta tiedetään nykyään? ursa.fi/blogi/kosmokse…

Eksoplaneetat kiertävät tähtiään täsmällisillä radoilla Mikko Tuomi Mikko Tuomi kirjoittaa. Eksoplaneetta Kepler-51 d saapui kuitenkin tähtensä eteen odotettua nopeammin. "Havainto kertoo tähteä kiertävästä neljännestä, aiemmin tuntemattomasta planeetasta." ursa.fi/blogi/eksoplan…

Ovikamera kuvasi meteoriitin törmäyksen pihakiveykseen Kanadan Prinssi Edwardin saarella. "Yhtään toista meteoriitin putoamista ei ole dokumentoitu tällä tavalla, täydellisesti äänen kanssa", kertoo Chris Herd Albertan yliopistosta. avaruus.fi/uutiset/tahtih…

Suomi liittyi eilen Artemis-sopimukseen. Sopimuksen allekirjoittajat mm. jakavat tietoa avaruustoiminnastaan, sitoutuvat Avaruuden yleissopimukseen, rauhoittavat Apollo-laskeutumispaikkojen kaltaisia historiallisia alueita ja minimoivat avaruusromua. avaruus.fi/uutiset/aurink…

Kuunteluvinkki radioon! Radio Suomen Luonto-Suomen tähtienkatseluiltaa vietetään taas ensi ti 28.1. klo 18–20. Studiossa Ursan Tuukka Perhoniemi ja Anne Liljeström vastaavat kuulijoiden tähtitaivasta ja avaruutta koskeviin kysymyksiin. areena.yle.fi/podcastit/1-72…

Taivalla komeili viime syyskuussa saman yön aikana revontulidyynihylly, Ragda, STEVE ja vielä uutuus IPAkin. "Steve on aina selkeästi irti revontuliovaalista eli sen sekä tavallisien revontulien väliin kuuluu jäädä aina tyhjä kohta", Pirjo Koski opastaa. ursa.fi/blogi/tarinoit…

Miten avaruuden gammasäteilyä voidaan havaita Maasta käsin? Tähtitieteen jatko-opiskelija Mikael Turkki vieraili MAGIC-gammateleskoopilla La Palmalla ja haastatteli siellä työskentelevää Irene Burellia. youtu.be/AJin1mDPuT8

Huomio koulut, opettajat, vanhemmat, muutkin! Ursa on julkaissut kouluille alkuvuodeksi helpon havaintotehtävän, joka onnistuu täysin paljain silmin. Taivaalla näkyy nyt iltaisin kolme kirkasta planeettaa. Niiden avulla selviää myös aurinkokunnan muoto. ursa.fi/planeetat-rata…

Päivä pitenee, ja iltataivaalla komeilevat kaikki planeetat Merkuriusta lukuunottamatta. Kuu etääntyy Maasta koko ajan. Helmikuussa alkaa olla mahdollisuus havaita eläinratavaloa. #tähtitaivasnyt #podcast asiantuntijana Markku Poutanen. youtu.be/1DRQxIOU1hM

Alakoulun opettaja, vielä ehtii ilmoittautua mukaan! Tähtitieteen opettajaillassa saat konkreettisia ideoita avaruusteeman kouluopetukseen. Tapahtuma järjestetään Tieteiden talossa ti 11.2.2025 klo 16-20. Osa tilaisuudesta myös suoratoistetaan. helsinki.fi/fi/tiedemuseo-…

Se, että Starship saataisiin tästä lentämään Marsiin vain neljässä vuodessa, on erittäin epätodennäköistä, Jari Makinen kommentoi visioita rapakon takaa. Matkaan tulisi keskittyä lähes yhtä totaalisesti, kuin 1960-luvulla keskityttiin lentämään Kuuhun. ursa.fi/blogi/terveisi…

Lähes kaikki nykyteknologia pohjaa kvanttifysiikkaan. "Vaikka kvanttimekaniikka on arkijärjelle vieras, se on ennustanut kaiken (mikä ei kuulu yleisen suhteellisuusteorian tontille) tarkalleen oikein jo sata vuotta", Syksy Räsänen kirjoittaa. ursa.fi/blogi/kosmokse…

Kuukausi sitten tähtitieteilijät havaitsivat uuden asteroidin, joka sai koodinimen 2024 YR4. Tämänhetkisten arvioiden perusteella kivenjärkäleellä on pieni todennäköisyys osua maapalloon ensi vuosikymmenellä, kertoo Tähdet ja avaruus verkkouutisessaan. avaruus.fi/uutiset/aurink…

Miten Titanin pyöreät pikkujärvet ovat syntyneet? Asiaan liittynee metaani. Mistä sitä tulee kuun kaasukehään? Vastauksen saattavat tarjota hiilikondriittimeteoriitit, Teemu Öhman kirjoittaa. ursa.fi/blogi/kraatter…

Huomenna lauantaina 1.2.2025, jos taivas on selkeä, iltataivaalla kiiluu näyttävä kolmikko: kirkas Venus, himmeämpi Saturnus ja nuori kuunsirppi komeilevat keskenään iltaruskon suunnalla. Hyvä aika kolmikon tarkkailuun on noin klo 17.30 eteenpäin. Kuva: Stellarium

Liki täysi Kuu peittää Marsin joksikin aikaa taakseen sunnuntai-iltana 9.2.2025. Tapahtuma näkyy parhaiten maan pohjoisosissa, ja sen tarkkaan havaitsemiseen vaaditaan pieni kaukoputki. Marsin puuttumisen taivaalta havaitsee helposti paljain silmin. ursa.fi/marsinpeitto20…