Yhdysvallat alkaa herätä krääsän lennättämisen järjettömyyteen. Bidenin hallinnon uusi sääntelyehdotus poistaa tullivapauden tuotteilta, joilla on aiemmin ollut Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kaupassa erityisvapauksia. Taustalla ns. de minimis-pakettien räjähdysmäinen kasvu.

Liekö sattumaa, mutta olen kolmella viimeisellä kyläreissulla saanut ruokaa ja kaikissa törmännyt paristolla toimivaan pippurimyllyyn. En ole teknologian kehitystä vastaan, mutta kysyn, tähänkö me kriittisiä luonnonvaroja käytämme? Eikö pippurimylly pyörisi ruismoottorilla?

Jännää että käytettynä ostettuja vaatteita pestään huolella, usein moneen kertaan. Hygienia-asiat pohdituttavat second hand -vaatteiden ostajia. Idolilta saatua fanipaitaa ei kuitenkaan pestä. Onko se mielessämme puhtaampi? Kiertotalouden esteissä on usein kyse ajatusmalleista.

Suomalaisten vuotuisat vaatehankinnat ovat nousseet vuoden takaisesta 38:sta vaatteesta 40 vaatteeseen vuodessa, kertoo Statista. Kuluttajien tavaratase vain kasvaa, eikä tavara ole kiertotalouskelpoista. Ei ihmetytä, että suurimmat tekstiilijätevuoret näkyvät avaruuteen.

Suomi on matkalla fossiiliriippuvuudesta materiaaliriippuvuuten ja kulutustasomme on kestämätön. Kestävä talouskasvu syntyy kiertotaloudesta kun markkinatalous valjastetaan niin, että markkina pääsee syntymään. Mielipidekirjoitukseni Talouselämä talouselama.fi/uutiset/onko-s…

”Elämä on suora lähetys — tässä ja nyt.”

Tilastoihin perehtyminen auttaa näkemään maailmaa uusin silmin. Vuonna 2028 Suomen vaate- ja asustemarkkinoiden ennustetaan nousevan 229 miljoonaan kappaleeseen. (Statista) Siis vajaan 6 miljoonan ihmisen kansantaloudessa. Sitten vielä joku väittää, ettei meillä ylikuluteta.

Hongkongissa ostettiin viime vuonna 127 vaatetta vuodessa henkeä kohden. No, eihän se ole kuin vähän yli kymmenen vaatetta kuukaudessa 🤯 Historiankirjoittajille tulee mielenkiintoinen haaste, miten nimetä tämä ylikulutuksen aikakausi. Ideoita nimestä?

Tänään pureudumme ajankohtaisiin teemoihin siitä, ovatko verkkokauppa-asiakkaat vastuullisia vai vastuuttomia, ja kuinka kauppa voi tukea digiasiakkaidensa vastuullisuustyötä ja kestävämpää arkea. Kaupan vastuullisuusaamupäivä on juuri alkanut ja luvassa on kattava annos

👉Temun markkinapaikan koeostoissa yksikään 14 tuotteesta ei olisi täyttänyt eurooppalaiselle myyjälle asetettuja vaatimuksia. Ongelmia pakkaus- ja tuotemerkinnöissä, hoito- ja käyttöohjeissa. 6 ostoksessa vaarallisten aineiden raja-arvot ylittyivät.👇 kauppa.fi/uutishuone/202…

"Vain 8 % kaikesta materiaalista pysyy kierrossa Se ei ole terve rakenne. Olisi tärkeää saada ajatusmallin muutos loppukäyttöön", kertoo Timo Huhtamäki Emmy `lta Erikoiskaupan liitto ja Kaupan liitto Kaupan vastuullisuusaamupäivässä.

Vastuullisuus on myös tasapainoilua materiaalien ja ympäristökuorman välillä. Kaiko Clothingin tuotestrategia tähtää tuotteiden kestävyyteen, pitkäjänteiseen suunnitteluun ja muun muassa sesonkiluontoisuus on vähemmällä painotuksella. Kaikon Chief Visionary Officer & Founder

Spherical Insights & Consultingin tutkimus kertoo globaalin kiertotalouden markkinan arvoksi 555 mrd dollaria vuonna 2023. Markkinan odotetaan kasvavan 1899 mrd dollariin 2033 mennessä. Vuotuinen kasvu >13%. Mikä muu markkina kasvaa näin nopeasti? Eikö tähän kannata investoida?

Mainio lista nukkuvista kodinkoneista. Kaappien perillä ja mehumaijojen takana on kasvava ja suuri määrä toimetonta tavaraa, jonka saaminen liikkeelle toisi ympäristö- ja taloushyötyjä. Nukkuva pääoma on aikamme kasvava ongelma, mutta siitä ei puhuta. iltalehti.fi/ruoka-artikkel…

Tämä maanantaina. Kestävyysnäkökulma tosin puuttuu koulutuksesta! Voisi lisätä: 1) Ostojen tarveharkinta 2) Julkisuuden henkilön pukeutumisesimerkin rooli 3) kaapissa nukkuvien vaatteiden laitto myyntiin 4) Kotimaiset kestävät vaatebrändit 5) Verokiilat elinkaaren jatkamiselle

Yle Uutiset Mietityttää, miksi tilastointimuutoksilla (Asuntorahasto, eläkevakuutukset) ja joukkovelkakirjojen koroista päätettäessä on lisätty velkaantuneisuutta.