'Sisäilmasairaus' on yksi hankala termi, joka sekoittaa sisäilmakeskustelua, koska sitä ei ole määritelty ja sitä käytetään hyvin eri merkityksissä. Tämä kannanotto selventää parhaan lääketieteellisen tutkimustiedon ja suomalaisten lääkäreiden näkemystä.

Onnittelut Katja Tähtinen! Tulokset osoittavat taas, miten heikko nyky-Suomessa on koetun oireilun ja sisäilman altisteiden välinen yhteys. Syy lienee sisäilman aika hyvä laatu sekä psykososiaalisten tekijöiden sekoittava vaikutus #sisäilma @THL go.shr.lc/2SEdkvP

STIGMA kriteereitä voi soveltaa myös #sisailma asioissa.

Tämä pyramidi on yksinkertaistus, mutta havainnollinen! Siitä myös puuttuu hiirikokeet ja solukokeet, jotka todistusvoimaltaan usein vielä heikompia eli sijoittuisivat pyramidin alimmille portaille #sisailma

Kv yhteistyössä tehty, yksi askel pitkässä tutkimuslinjassa. Sekä ihmisen että ympäristön mikrobeista on ollut selvästi helpompaa löytää astmalta ja allergialta suojaavia kuin niitä aiheuttavia mikrobeja, kuten tässäkin tutkimuksessa

#sisailma keskustelussa huomioitava, että sisäilmaan liitettyä oireilua aiheuttavat monet tekijät, usein enemmän kuin sisäilman epäpuhtaudet thl.fi/sisailmaogjelma THL Pääkirjoitus | Sisäilmaongelma on liian yleinen selitys: hs.fi/paakirjoitukse…

Tärkeä selvitys. Vastaavaa tietoa olisi todella tärkeä kerätä asunnoista, mutta siellä tiedot enemmän hajallaan ja uusiin tutkimuksiin vaikea saada tutkimusrahaa THL

SisäilmaliikeNYT Juha Pekkanen THL Tiedotteessa puhutaan kyllä eurooppalaisista ja saksalaisista terveysperusteisista raja-arvoista ja ks. katsaus s. 30: Miksi EU-LCI, arvoja käytettiin? "Tämä johtuu siitä, että Suomessa ei ole johdettu terveysperusteisia ohje- tai raja-arvoja sisäilman laadun arvioimiseen."

Jo oli korkea aika! Onneksi tähän on herätty Suomessa jo aiemmin. Onhan käsittämätöntä, että pahasti haitallisia, muualla kiellettyjä kemikaaleja tungetaan pysyvästi elimistöön, ilman että asiaa pyritään rajoittamaan.

Vastaanotolla potilaan aito kohtaaminen on ytimessä. Lääkäri ei ole pelkkä insinööri/tiedon tulkitsija THL laakarilehti.fi/blogi/saana-ma…

Tutkimuksessamme vauvarobotti matki ryömivää pikkulasta ja mittasi lasten hengitysilmaan kulkeutuvia hiukkasia: Hiukkasten määrä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin samassa huoneessa olevien aikuisten hengitysilmassa. Lue lisää ⬇️ #ympäristö #terveys thl.fi/fi/-/ryomivien…

Ensimmäisiä tutkimuksia, jossa hyvillä metodeilla, mm. virusmääritykset, katsottu sisäilman ja hengitysinfektioiden yhteyttä. Tulos odotettu: matala sisäilman kosteus lisää infektioriskiä. #sisäilma academic.oup.com/jid/article/22…

Eerikan erinomaisesta tutkimussarjasta taas yksi uusi kulma kosteusvaurioiden haittoihin THL

Taas yksi juttu, jossa iso kouluaineisto Eerika Finell'n suurennuslasin alla, mielenkiintoisin tuloksin #sisailma

Tässä 38 sekunnissa mitä tutkimus on! Voisin täydentää tuota viiden hyvän syyn listaan miksi #tutkimus on #mutuaihmeellisempää ja eroaa mielipiteistä: kun tutkittu tieto muuttuu, mielipiteet valitettavasti aina eivät niinkään. Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 Tulanet Työterveyslaitos

Toki vaikutus oli pieni, mutta löydös huomattavasti vahvistaa tutkimusnäyttöä merkitävän kosteusvaurion ja uuden astman välisestä yhteydestä ja myös antaa tietoa taustalla olevasta mekanismista

Yllättävää oli yhteyden voimakkuus. Oireilu pitää ottaa vakavasti ja puuttuu eri tekijöihin, myös sisäilmaan, mukaan lukien tämäkin mahdollisuus.

Kansallisessa #sisäilma ja #terveys -ohjelmassa tuotetaan lisää #tieto'a ja työkaluja sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen sekä oireilevien hoitoon ja tukeen. Tutustu linkin takaa alkuvuoden kiinnostavimpiin aikaansaannoksiimme. 🔎 thl.fi/fi/web/ymparis…